Värjäyshommia

Oon kerennyt tehdä jotain tässä ennen äitiyslomaakin. Sen lisäks että oon tehnyt pari äitiysvaatetta itselleni (niistä lisää seuraavissa postauksissa), oon värjännyt tekstiilejä! Mehän saatiin ihan hurja määrä vauvanvaatteita lahjoituksena siskolta ja kaverilta. Kattelin niistä joitain mahdollisesti haalistuneita tai sellaisia, joita on samanvärisiä useampia värjättävien joukkoon.

Niin ja värit joita käytin olivat Dylonin pesukonevärejä, sävyt olivat Tulip Red ja joku violetti, kuvassa oli timantti. Ensin värjäsin punaisella ja sitten innostuin niin kovasti että oli ihan pakko kipaista kauppaan hakemaan violettia väriä. Oon jo huomannut katselevani täällä kotona pyykatessa vaatteita vähän sillä silmällä, että mitä laittais seuraavaan settiin.. Seuraavaksi aion kokeilla oranssia! Itse värjääminen oli helpompaa kuin yläasteaikaisista kokeiluista muistinkaan, suolaa sekaan vaan ja kone pyörimään. Dylonilla oli erikseen ihan ohjeet vauvanvaatteita varten, mutta stressaavana ihmisenä pyöräytin koneelliset vielä varulta pari ylimääräistä kertaa ja vielä vähän korkeammilla lämpötiloilla...

Tässä on lähtötilanne. Tuolta löytyy vauvanvaatteiden lisäksi yksi äitiyspaita, mekko ja harsoja. Oon niin ylpee että keksin heittää nuo valkoiset harsot sekaan (vaikka en varmasti ensimmäinen idean keksinyt ole).

Päiväkodin arjessa harsoista on tullut mulle tuttu juttu. Ja, anteeksi nyt vain, mä inhoon niitä. Lapset rakastaa niitä oikein kovasti ja sen kyllä huomaa. Ne on ihan suoraan sanottuna oksettavia. Tietenkin vanhemmat vievät niitä kotiin pestäväksi ja näin pois päin, mutta jossain vaiheessa niihin vain tulee se sellainen harmaankellertävä väri, muutama reikä ja puklun haju, joka ei lähde pois. Pahimpia on valkoiset harsot, joita on about joka toisella lapsella ja joista noin puolet on nimikoimattomia. Lapset toki tunnistaa omansa haistamalla, mutta mä en ees lähde siihen että yrittäisin tunnistaa eri puklun hajuja toisistaan.

Mutta, koska harsot ihan oikeasti ovat käteviä ja tarpeellisia, päätin että jos mulla on sellaisia oltava, niin saavat luvan olla värillisiä. Värilliset, sen lisäksi että ovat tietenkin nätimpiä, ovat helpommin tunnistettavissa ja niissä näkyy huonommin lika. Toki yrityksenä on että vauva tulee aikanaan mieltymään johonkin esim. unileluun mieluummin kuin harsoon, mutta se nyt on sellainen asia johon on vanhemman vaikea vaikuttaa. Tykätköön muksu mistä tykkää, mutta mä oon ainakin tehnyt kaikkeni että harsot olis mulle vähemmän vastenmielisiä. Ja hei, lopputulos oli tosi kiva!

Ja se lopputulos. Tekokuituinen mekko jouti roskikseen, mutta olin jo varautunut siihen, sillä ohjeissa kerrottiin ettei väri sovi tekokuiduille. Muista vaatteista tuli tosi kivoja! Vähän kyllä harmittaa, että punaisia tuli noin vähän. Mekko oli aika painava niin en uskaltanut kovin paljon laittaa muita kankaita, ettei lopputulos olisi liian hailakka. Oon erityisen ihastunut äitiyspakkauksen oudon oranssiin potkupukuun, joka mulla oli värjääntynyt pesussa. Nyt se on ihanan reippaan punainen! Sen sijaan raidallinen body, jossa oli samaa oranssia väriä ja jonka heitin violettiin värjäyskoneeseen potkuhousuista innostuneena, tuli aika kamalan väriseksi. Mutta muihin vaatteisiin oon tyytyväinen, esim sukkahousut on aivan liikuttavan näköisiä näillä kirkkailla väreillä ja tehostelangoilla (langat eivät värjäänny materiaalista johtuen). Myös printtibodyista tuli tosi kivan näköisiä. Ja ne harsot! Ihania.